• Katja

Tämän kylän turistien tienoot


Yllättävää kyllä, Grand Popo on Beninin Kalajoki: tänne tullaan viikonlopuksi kaupungista lomailemaan ja viettämään rantaelämää. Elämä onkin varsin mukavaa rannalla, koska Guineanlahdessa uiminen voi olla vaarallista merivirtojen takia... Grand Popon päänähtävyys on jokisuisto Bouche du Roy, jossa Mono-joki kohtaa valtameren. Vesimassojen myllerrystä pääsee katsomaan veneretkellä tai vaeltamalla pitkän hiekkasärkän kärkeen omin jaloin.

Länsi-Afrikan historiaan liittyy tietenkin siirtomaa-aika ja orjuus. Aiheeseen voi tutustua matkaamalla Ouidah'n kaupunkiin, jossa orjia myytiin ja lähetettiin vaaralliselle matkalla kohti uutta mannerta. Kävin järjestetyllä retkellä tutustumassa nähtävyyksiin.

Portugalilaisten siirtomaaherrojan linnoituksessa sijaitseva orjamuseo on itsessään aika köykäinen, mutta paikan historia on ajatuksia herättävä. Vierailemme pihalla, jossa orjia pidettiin "säilössä" ennen sopivien yksilöiden karsintaa, myyntiä ja matkaan lähtöä. Käymme myös tontilla, jossa sijaitsi pimeä rakennus, jonka tarkoituksena oli karaista orjat tulevaa laivamatkaa varten. Kun sopivat yksilöt oli valittu ja merkitty polttomerkein, kierrettiin vielä Unohduksen puu, joka saisi heidät unohtamaan identiteettinsä ja kotinsa.

Viimeisenä matkanaan kotimaan kamaralla orjat taivalsivat muutaman kilometrin pituisen hiekkatien satamaan. Tällä tienpätkällä on nykyisin monia monumentteja sekä kaunista kosteikkoa. Lopuksi kuljettiin Gate of no return -nimisestä suuresta portista, josta orjat lastattiin laivaan. Vielä suurelle aluksille kuljettavista kanooteista jotkut pakenivat ja hukkuivat - vetäen mukanaan muutkin samaan kettinkiin kytketyt. Orjalaivassa ihmiset ladottiin vieri viereen neliöitä säästäen ja matkan jälkeen laskettiin "hävikki" eli matkalla kuolleet.

Ouidahissa on myös voodoo-uskonnon pyhä metsä Kpassè, josta osa on auki yleisölle ja osa varattu pappien rituaaleille. Metsässä oli erilaisia jumaluuksia kuvaavia monumentteja sekä pyhiä puita, joiden juurella voidaan "tehdä taikoja": yksi puu esimerkiksi toteutti toiveita. Kivointa tässä metsässä oli nähdä valtavia, ikiaikaisen näköisiä puita sekä satamäärin pikku lepakoita, jotka pyrähtivät lentoon oppaan taputtaessa käsiän. Metsän uloskäynnillä oli mikäpä muukaan kuin matkamuistomyymälä...

Toinen lähialueen klassikoista on "Beninin Venetsia" eli Ganvié. Lisänimi saattaa nostaa odotuksia turhan korkealla, koska kylä koostuu lähinnä hökkeleistä. Legendan mukaan Ganvié perustettiin veden päälle, koska kansaa vainonneet viholliset eivät osanneet uida. Päristelimme kylään matalaa järveä pitkin moottoroidulla veneellä ja katselimme samalla kalastajien touhuja.

Ganviéssa ei ole sen kummempaa nähtävää, mutta veneily on monesti ihan hauskaa. Ihmiset liikkuvat puisilla kanooteillaan: tietenkin toriostokset hoidetaan veneistä käsin. Naisilla näkee valtavan kokoisia "olkihattuja". Joimme paikallisessa kuppilassa kaljat ja tarkkailin turistiryhmän ponnetonta tinkimistä matkamuistomyymälässä. Oli kiva nähdä tämä paikka, mutta turistiretken tapaan jäi vähän pinnallinen tunnelma. Niin Ouidahissa kuin Ganviéssa mielenkiintoisinta ovat historia ja tarinat eikä niinkään paikan kauneus itsessään.


MatKat 2020

Yhteystiedot:

okkamatti (at) gmail . com

kat.karki (at) gmail . com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now