• Katja

Ootteko ollu terveenä?


Yksi usein kysyttyjä kysymyksiä liittyy ennakkoluuloon kehitysmaiden vaaroista ja hygieniatasosta. Se on ymmärrettävää, ja itsekin pelkäsin kaikkea mahdollista ensimmäisen kahden viikon aikana. Koska matkaan lähtöä edelsi vaikuttavan rokotearsenaalin ottaminen sekä suuren malarialääkekasan ostaminen, ei ole ihme että terveydentilasta kysytään. Sitähän me länkkäritkin täällä toisiltamme kysymme.


Malaria on äänettömien hyttysten levittämä trooppiselta ja kuolettavalta kalskahtava tauti. Paikallisille se on kuitenkin eräänlainen kausiflunssa, mutta lisää kuitenkin merkittävästi lapsikuolleisuutta. Saharan eteläpuolinen Afrikka on maailman pahinta malaria-aluetta, joten estolääkitys kannattaa. Lääkkeiden sivuvaikutuksista puhutaan paljon, mutta tuoreena kokemusasiantuntijana voin sanoa, ettei niitä välttämättä ole ollenkaan. Grand Popossa toimivat suomalaiset lääkärit arvioivat, että oikein otettu malarialääke toimii lähes sataprosenttisesti. Hyttyset aloittavat työrupeamansa hämärän aikaan ja pistävät huomaamattomasti. Koska pitkät vaatteet eivät tropiikissa juuri kiinnosta, hyttysmyrkky on ollut tarpeen. Hyttysen pistoja tulee silti, kuten muitakin erilaisia puremia, joihin aloevera-geeli on ygönen.


Toinen puhuttava aihe täällä Grand Popossa on ripuli. Kehitysmaissa sekin on lapsikuolleisuutta lisäävä tekijä, mutta turistille ripuli aiheuttaa lähinnä kiusallisia tilanteita ja nestehukkaa. Tälläkin hetkellä Grand Popossa on käynnissä suuri ruotsalainen ripulirokotetutkimus, jossa suomalaiset lomailijat toimivat koekaniineina. Ekaa kertaa tropiikkiin matkaavaana olin kyllä lukenut ohjeet ripulin välttämiseen: jaksoin olla syömättä salaattia ja hedelmän paloja ehkä kaksi päivää. Hanavettä käytin hammasharjan huuhteluun alusta alkaen, koska hampaidenpesu tuntuu muutenkin olevan ihmisen tärkein tehtävä enkä halunnut monimutkaistaa sitä. Juomavesi haetaan kuitenkin kaupasta isossa tankissa.


Nyt välttelen ruokia vain pahan maun enkä ripulipelon vuoksi. Maha on kaikesta huolimatta löysällä joskus ja useimmiten ei. Sain kuitenkin ensi kertaa elämässä rajun ruokamyrkytyksen, jonka aikana kirjoitin mielessäni testamenttia samalla kun tyhjensin vatsan sisältöä molemmista päistä. Ripulin ja oksennuksen festivaalia kesti melko tasan kellon ympäri, jonka jälkeen olo oli melko murjottu. Pari päivää meni lihaskivuista ja nestehukasta toipuessa.



Etukäteen varoiteltiin voimakkaasta merestä, jonka virtausten avulla uimari voi päästä kansainvälisille vesille katsomaan muitakin Afrikan maita. Nämä(kin) varoitukset unohdimme ennen pitkää ja lähdimme lillumaan suolaisiin aaltoihin. Tiettyyn vuorokaudenaikaan meri on tyynempi, jolloin matalassa rantavedessä voi huljutella ja surffata aallon harjalla takaisin rantaan. Kovin kauas ei tietenkään kannata lähteä kroolailemaan.


Suurin vaara täällä todellisuudessa on liikenne, joka on arvaamatonta ja kaoottista: useimmilla kuskeilla ei ole ajokorttia saati sitten katsastuksen läpäisevää kulkupeliä. Nopeudet ovat korkeita ja tiellä voi tulla vastaan mitä vaan: lapsia, vuohia tai rekka kyljellään. Myös kaupunkien saasteisuus näkyy ja tuntuu hyvin konkreettisesti pääkaupungin liikennevaloissa seistessä.



Toiseksi suurin terveysriski lienee "yovomittarin" raju nousu punaiselle alueelle kaikenlaisten takiaisten, huijareiden, flegmaattisten tarjoilijoiden ja maailman epäoikeudenmukaisuuden takia. Tunteellisen valkonaaman kannattaa harjoittaa zeniläisyyttä, ettei kehitysmaan todellisuus kävisi liian ahdistavaksi ja maailmantuska ylitsepääsemättömäksi. Grand Popo on rauhallinen paikka eikä täällä tarvi pelätä juuri mitään.


129 views

MatKat 2020

Yhteystiedot:

okkamatti (at) gmail . com

kat.karki (at) gmail . com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now