• MatKat

Monttuun vai suohon?

Jos saisimme euron joka kerta, kun kuulemme "miksi juuri Hämeenkyröön?" olisi massia kertynyt jo ainakin 6€... miinus varainsiirtovero, alvi ja eläkemaksut eli noin 2,5€. Harmi ettei meille makseta kysymysten kuuntelusta. Kysymyksenä tuo on sinällään hyvä, koska ei me edes tiedetty Hämeenkyrön olemassaolosta ennen tonttin hankintaa. Vastaustakaan ei tarkalleen tiedetä. Kivan oloinen paikka? Ei naapureita lähellä? Mutta ainakin tärkein kriteeri täyttyi: riittävän kauas Keravasta. Ainakin kartasta katsottuna Hämeenkyrö alkaa jo olemaan turvallisella puolella.


Kevättalvella 2019 aloitimme kuumeisen Pirkanmaan ympäriajon tontin kiilto silmissä. Tavoitteena oli saada tarpeeksi omaa lääniä, ettei terassilla tarvisi seistä naapurin kanssa naamakkain, ja vieläpä kohtuullisen matkan päästä Tampereesta. Toiseksi tärkein kriteeri oli rakennuskelpoinen maasto, jolle perustusten teko ei veisi koko budjettia.



Kämmenniemessä oli myynnissä aivan vesirajassa viehättävä koivikko. Tämä tontti oli sijainniltaan hyvä, mutta ainakin keväällä pehmeä tulvakuoppa. Hintakaan ei natsanut. Aitolahdessa myytiin metsäpalstaa 60 tuhannella, joten laajensimme reviiriä kauemmas Tampereesta. Teiskossa olikin tarjolla huomattavasti edullisempi pläntti noin 20 000 euron hintaan. Lyhyen hiekkatiepätkän varrella, naapureiden välittömässä läheisyydessä, aukesi upea pohjoisrinne suoraan vetiseen kuoppaan. Jos tontin paalutuksen jälkeen revittyä selkänahkaa olisi vielä jäljellä, pystyisi sinne rakentaa vesipuisto Surinasta tutun liukumäen viemään ne loputkin.



Siitamassa olisi ollut jo tasoitettu talonpaikka korkealla kohdalla, keskellä ei mitään, jossa naapureina vain mukava pariskunta ja heidän lampaat. Harmi vain ettei tontin omistajuus ollut ihan selkeä ja paikkaan oli melko pitkä ja kuoppainen kruisailu hiekkatiellä.



Ensimmäinen lupaava tontti oli Nokian puolella Jumesniemessä, jossa sopivan taipaleen päässä oli metsäinen matala kukkula hienossa maalaisympäristössä. Tampereelle 30 minuuttia ja naapurit poissa kuulo- tai näköetäisyydeltä. Sähkötkin oli saatavilla rakennuspaikan välittömästä läheisyydestä. Iso neljän hehtaarin tontti oli markkinoilla 55 000 euron hintaan. Jopa välittäjä totesi, ettei tuota hintaa kannata tästä maasta maksaa, joten tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että teimme ostotarjouksen hieman pienemmällä summalla. Valitettavasti tai onneksi kiinteistövälittäjältä oli hanskat hukassa; hän ei halunnut tehdä kauppaa sillä ehdolla, että suunnittelutarveratkaisu myönnetään. Emme halunneet päätyä kalliin huonokuntoisen metsän omistajiksi, joten se kauppa jäi siihen.



Sitä paitsi samaan aikaan olimme tykästyneet Mahnalan upeisiin maisemiin, jossa asui selvästi muitakin kuin eläkeläisiä ja maajusseja. Siellä oli myynnissä tasainen ja hyvän kokoinen metsätontti rauhallisessa tienhaarassa. Massiivisten kivenlohkareiden keskelle pystyi kuvittelemaan jo talon paikankin. Hintapyyntö 5 000 neliön tontista oli oli kohtuullinen, ja koska tarjolla oli enemmänkin lääniä, saimme vielä neuvoteltua kaupan tekijäisiksi 3000m2 lisätilaa. Tontin välittäjä Jaska totesi iloksemme heti alkuun, että kauppa toteutuu tietenkin vain sillä ehdolla, että suunnittelutarvetarveratkaisu irtoaa.



Nyt alkoi olla siis oikea meininki, joten löimme kättä päälle. Seuraavaksi alkoikin mukava rakennusuparumba Hämeenkyrön "joustavien" virkamiesten kanssa...


Tonttia ostaessa huomioi ainakin:

- Etäisyys Keravasta

- Kaupan ehtona haja-asutusalueella aina lainvoimainen suunnittelutarveratkaisu

- Minkälainen maasto on? Onko talo helppo perustaa? Itse en haluaisi joutua paaluttamaan.

- Minkälaisia naapurit ovat ja missä.

- Kuka omistaa maan ja mitä rasitteita sillä on.

- Mikä on ollut maan aiempi käyttötarkoitus.

- Kiire pois. Älä osta hätiköiden.

- Mistä sähköt ja tarvitaanko muuta kunnallistekniikkaa?


134 views

MatKat 2020

Yhteystiedot:

okkamatti (at) gmail . com

kat.karki (at) gmail . com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now